Lahjaksi herätyskello

Koulujen alku merkitsee paluuta arkeen. Lomakuukausien ihana päämäärätön lojuminen ja kiireettömät aamut vaihtuvat aikataulutettuun arkirytmiin, jota määrittävät lukujärjestykset ja työaikataulut.  

Arjen alku on usein ahdistavaa. Vapaa kesän lintu laitetaan häkkiin, puetaan vaatteisiin, pakotetaan heräämään brutaalisti aamulla. Seuraavaan lomaan tuntuu olevan ikuisuus. Illatkin jo pimenevät. Hetken päästä arkeen yleensä tottuu.  

Unirytmi on yksi arkeen palaamisen suurista haasteista. Kesällä kuuluukin lomailla ja nukkua myöhään, mikä yleensä tarkoittaa myös valvomista myöhään. Mitä myöhempään valvoo, sitä myöhemmin taas herää. Arkeen palaaminen tarkoittaa aikaisia aamuja ja aikaista nukkumaanmenoa. Unihäiriöt ovat yleisiä sekä lapsilla että aikaisilla. Huono nukkuminen vaikuttaa seuraavan päivän toimintakykyyn ja pitkittyessään yleisesti heikentää keskittymistä ja kognitiivisia toimintoja. Jokainen joskus yötöitä tehnyt tietää, että seuraavan päivän olotila on yleensä jähmeä, kuin hidastetussa filmissä, ja monimutkaisempi ajattelu tuntuu mahdottomalta.  

Nukahtamista vaikeuttavia tekijöitä on lukuisia. Iltaan painottuva ahdistuneisuus on jossain määrin ihmiselle lajityypillistä. Iltaisin kiireet ja äänet hiljenevät ja aivoilla on aikaa työstää päivän tapahtumia. Tähän prosessiin liittyy usein ahdistusta. Myös seuraavan päivän haasteet saattavat jo pyöriä mielessä: miten selvitä kokeesta, palaverista, sosiaalisesta tilanteesta.  

Älypuhelin on merkittävä nukahtamista vaikeuttava tekijä. Erilasiin sovelluksiin jää herkästi jumiin, ja niiden parissa saattaa huomaamatta vierähtää tunteja. Monissa peleissä käyttäjäkunta on globaalia ja aikaeron takia pelaajat ovat linjoilla pitkälle aamuyöhön. Lisäksi kirkas näyttö itsessään hidastaa nukahtamista.  

Tavallinen syy puhelimen ottamiseen makuuhuoneeseen on herätysominaisuus: herätyskellona toimii sovellus. Tehokas tapa säädellä omaa ja lasten roikkumista puhelimella ilta- ja yöaikaan on puhelinparkin perustaminen esimerkiksi keittiöön: kaikkien puhelimet jäävät parkkiin ja lataumaan yöksi, eikä niitä oteta mukaan sänkyyn ollenkaan. Herätykseen voi puhelimen sijaan käyttää perinteistä herätyskelloa. Tuo pieni pattereilla toimiva, usein analogisella kellotaululla varustettu kapine voi saada yllättävän paljon hyvää aikaan – lapsilla ja aikuisilla. Puhelinparkki on toki helpommin sanottu kuin tehty. Sen ideaalinen lanseerausaika lieneekin lapsen ensimmäisen puhelimen hankinnan aikaan, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä yrittää. Nuoriso lähtee mukaan haasteeseen usein vanhempien esimerkkiä seuraten.  

Usein strukturoitu arki on myös tuttua ja turvallista. Päivät noudattavat tiettyä kulkua, joka on etukäteen tiedossa. Ruokaa syödään lounasaikaan ja ennen kaikkea sen saa koulusta, mikä on monelle vanhemmalle helpotus. Vanhemman kesätyö sirkustirehtöörinä, mielekkään tekemisen keksinä, loppuu. Erityisesti neuropsykiatrisia piirteitä omaavat henkilöt yleensä hyötyvät selkeistä arjen järjestelyistä, mutta hyvin suunniteltu arki takaa meille kaikille aikaa myös lepoon ja lojumiseen. Usein se alkaa hyvistä yöunista, ja kenties herätyskellosta.

‍