Blogit

Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa on taito, joka auttaa vanhempia ymmärtämään ja tulkitsemaan sekä omia että lapsen ajatuksia, tunteita ja tarpeita.

Toipumista voi tarkastella kuin palapeliä. Aluksi palat ovat sikin sokin ja niistä rakentuva kuva epätarkka. Toipumisen kannalta ensimmäisen askel on etsiä oikeita paloja.

Toinen saattaa masentuneena vetäytyä omiin oloihinsa, jättäytyä pois sosiaalisesta elämästä ja arkivelvollisuuksista. Toinen voi puolestaan suorittaa työpäivät ja osallistua runsaasti erilaisiin toimintoihin, mutta yksin ollessaan vaipua hyvin synkkiin mielenmaisemiin ja kokea itsensä riittämättömäksi.

Eri hoitomuodoilla kipua voidaan lievittää, mutta usein kivun poistaminen kokonaan voi olla vaikeaa. Koska pitkäaikainen kipu on kokonaisvaltainen ilmiö, tulisi sen hoidonkin olla monialaista ja tarkastella tilannetta eri näkökulmista.

Parhaimmillaan toimivalla moniammatillisella yhteistyöllä panostetaan molempiin ja hoidetaan rinnakkain sekä syytä että oiretta. Nämä yhdistämällä tuotetaan oikeasti hyvää hoitoa.

Osa 2: Kokemuksellisuus. Joskus virtaavien pilvien tai jokien sijaan voi kaivata kokemusta tukevasta maasta jalkojen tai istuinluiden alla.

Osa 1: Harjoittelusta havainnointiin. Hengitys on hyvin sensitiivistä ja yksilöllistä. Keholliset oireet ja esimerkiksi epätasapainoinen hengitys voivat heijastaa yksilön olotilaa ja kokemusmaailmaa monin eri tavoin.

Tänään vietetään itsemurhien ehkäisyn vuosipäivää. Aihe on tärkeä: itsemurhiin kuolee edelleen Suomessa merkittävä määrä ihmisiä vuosittain. Määrä on suurempi kuin esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleet.

Arjen alku on usein ahdistavaa. Vapaa kesän lintu laitetaan häkkiin, puetaan vaatteisiin, pakotetaan heräämään brutaalisti aamulla. Perinteinen herätyskello, tuo pieni pattereilla toimiva, usein analogisella kellotaululla varustettu kapine voi saada yllättävän paljon hyvää aikaan – lapsilla ja aikuisilla.

Sairaudet, kohtaukset, oireet ja tuntemukset voivat olla hyvin pelottavia. Yhtä lailla epätietoisuus siitä, mikä minua vaivaa on uhkaavaa. Oman kehon viestit voivat tuntua vaarallisilta. Mieleen voi nousta kysymys siitä, miksi minun kehoni tekee näin. Kun oma keho ei tottelekaan käskyä, hallinnan tunne voi hävitä.

Laumaeläimenä ihminen hakee ja tarvitsee hyväksyntää. Vapaus olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi yhteisössä sellaisena kuin kokee olevansa, ilman naamiota tai roolia, määrittää lapsuuden ja nuoruuden kasvua ja kehitystä ja sitä kautta aikuisuutta, yksikölle kehittyvää itsetuntoa, minäkuvaa, persoonallisuutta, ihmisarvoa.

Syömishäiriöt eivät katso sukupuolta, ikää, kokoa tai painoa. Oireiksi määritellään kaikki ne kehonkuvaan ja syömiseen liittyvät ajatukset ja käyttäytyminen, joka vaikuttaa henkilön toimintakykyyn ja käyttäytymiseen.

Murrosikä saattaa usein monella tapaa haastaa nuoren ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Tästä huolimatta olisi ensisijaista säilyttää yhteys nuoreen. Mutta miten ihmeessä tämä on mahdollista?

Jos aikuinen hyväksyy ”ihan hyvää” vastauksen, jää keskustelu pinnalliseksi ja nuoren tilanteesta syntyy usein vääristynyt kuva. Näissä keskusteluissa aikuisen tehtävä on mennä pintaa syvemmälle.

Rakenteellisesti opiskelun ja työelämän käytännöt ovat murroksessa. Monin paikoin tämä murros näyttäytyy kuormittavana kaaoksena, jonka hallinta vaatii lisääntyvästi resursseja ja uudenlaisia elämänhallinnan taitoja.

Elli oli kiltti koululainen, jolla sujui koulussa arvosanojen puitteissa oikein hyvin. Elli sai kuitenkin merkintöjä muiden oppilaiden häiritsemisestä tunnilla juttelemalla. Koska Ellin kädet olivat levottomat, hän piirteli ja taitteli origameja tunnilla.