Mitä ahdistus on?
Ahdistus on epämiellyttävä ja usein hyvin kokonaisvaltainen tunne, jota me kaikki koemme jossain elämänvaiheessa. Ahdistus on kestoltaan pidempiaikainen tila kuin huolestuminen, mutta paremmin hallittavissa kuin paniikki. Ahdistus ilmenee usein myös kehollisina tuntemuksina.
Ahdistus kuuluu normaaliin elämään ja on kehon ja mielen luonnollinen tapa viestiä meille mahdollisesta vaarasta tai uhasta. Ahdistus ei siis ole merkki heikkoudesta tai siitä, että meissä on jokin vialla - päinvastoin. Sen perimmäinen tarkoitus on suojella meitä ja auttaa selviytymään haastavista tilanteista.
Kohtuullinen ahdistus voi olla jopa hyödyksi. Se voi terävöittää keskittymistä, lisätä toimintavalmiutta ja ohjata tekemään tarvittavia muutoksia elämässä. Jos esimerkiksi työ tai opinnot aiheuttavat toistuvasti epämukavuutta, ahdistus voi kertoa, että jokin tilanne kaipaa tarkempaa huomiota tai muutosta.
Kun ahdistus alkaa hallita elämää
Aina ahdistus ei kuitenkaan pysy sellaisissa rajoissa, joka on hallittavissa. Joskus tunne voi muuttua kohtuuttoman voimakkaaksi, pitkäkestoiseksi tai epämääräiseksi. Saatat huomata, että keho käy jatkuvilla ylikierroksilla, vaikka järki kertoo, ettei varsinaista vaaraa ole. Ahdistus valtaa ajatukset, vaikuttaa mielialaan, heikentää unenlaatua ja nukkumista ja alkaa kaventamaan elinpiiriä. Silloin se ei enää suojele meitä, vaan alkaa haitata arkea ja toimintakykyä. Tällöin voidaan puhua ahdistuneisuushäiriöstä.
Voimakas tai pitkittynyt ahdistus voi näkyä esimerkiksi:
- vaikeutena rauhoittua tai levätä
- hengityksen kiihtymisenä ja sydämentykytyksenä
- jatkuvana levottomuutena tai varuillaan olemisena
- toistuvina huoliajatuksina
- tilanteiden, paikkojen tai ihmisten välttelynä.
Jos ahdistus alkaa kaventaa elämää tai vaikeuttaa arjessa selviytymistä, siihen kannattaa hakea apua. Ahdistuksen ei tarvitse hallita elämää.
Ahdistuksen monet kasvot
Ahdistus voi ilmetä kehollisina tuntemuksina, ajatuksina, tunteina ja käyttäytymisenä. Se voi tuntua puristuksena rintakehässä, sydämentykytyksenä, levottomuutena tai epämiellyttävänä tunteena vatsassa. Mielessä voi pyöriä huolia, jotka kiertävät kehää ilman selkeää syytä. Käyttäytymisessä tämä näkyy usein välttelynä: vältämme asioita, jotka lisäävät ahdistusta. Vaikka välttely helpottaa hetkeksi, se usein vahvistaa ahdistusta pitkällä aikavälillä.
Milloin ja miksi hakea apua
Ahdistus ei tarkoita epäonnistumista tai “liiallista herkkyyttä”. Se on tunne, jolla on viesti. Jos ahdistus kuitenkin alkaa rajoittaa elämää tai vaikeuttaa arjessa selviytymistä, siihen on saatavilla tehokasta apua.
Keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa ymmärtämään omaa ahdistusta ja löytämään keinoja sen hallintaan. Ahdistuksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Blogin kirjoittajat ovat Sarasteen nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Auro ja työ-ja organisaatiopsykologi Nina Lyytinen
Voit kuunnella aiheesta lisää Psykopodiaa-podcastin jaksossa 193, jossa psykologi Nina Lyytinen ja nuorisopsykiatri Kirsi Auro keskustelevat siitä, mitä ahdistus on.
Vielä ehdit ilmoittautua mukaan myös ke 22.10.2025 klo 17-18 ilmaiseen Vanhemmuus on vaikea laji - miten asettaa sopivat rajat? -webinaariin, joka yhdistyy myös näihin teemoihin. Webinaarissa Nina Lyytinen ja Kirsi Auro keskustelevat mm. siitä millainen merkitys oikeanlaisilla rajoilla on lapsen kehitykselle ja itsenäistymiselle. Tarjolla siis tutkittua tietoa sekä tukea vanhemmuuteen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen täältä tai viestillä info@sarasteklinikka.fi.