Työnohjauspalvelut

Työnohjaus – mitä se on?

Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja toimintaympäristöön sekä johtamiseen liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua sekä jäsentämistä. Sillä voidaan edistä työn ja työyhteisön toimivuutta, työhyvinvointia sekä vahvistaa ammatillista identiteettiä.

Kriisitilanteissa voidaan hyödyntää myös ryhmämuotoisia psykologisia purkukeskusteluja, joissa voidaan käyttää työnohjauksellisia elementtejä.  Yleensä parhaat tulokset saavutetaan säännöllisellä, ennakoivalla työnohjauksella ennen kuin tilanteet kriisiytyvät.

Työnohjausta voi toteuttaa tiimeissä tai yksilötasolla. Yksilötyönohjaaja muistuttaa usein työelämän mentoria. Työnohjaajan kanssa voi turvallisesti purkaa omia ajatuksia työn kuormitustekijöistä ja käydä läpi työn sisältöjä, tekemisen tapoja, motivaatiota, stressitekijöistä tai muuta kitkaa, tai pohtia omaa työuraa tai työssä kehittymistä. Tiimissä tapahtuva työnohjaus keskittyy tiimin toimintaan ja sen ongelmakohtien ratkaisuun sekä tiimin kohtaamiin vaikeisiin tilanteisiin.

Sarasteen työnohjaajat ovat mielenterveyden ja vuorovaikutuksen ammattilaisia, yleensä psykologeja, psykoterapeutteja tai psykiatreja. Koulutuksensa ja kokemuksensa puitteissa työnohjaajilla on vankka tausta erilaisten työyhteisöjen kanssa toimimisesta sekä muutosten, kriisien ja inhimillisen toiminnan ymmärtämisestä. Mukana on vahva ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä ja työyhteisön dynamiikasta, mikä voi tuoda työnohjaukseen syvyyttä ja mahdollistaa myös vaikeampien asioiden käsittelyn turvallisesti ja rakentavasti.

Työnohjaajan tehtävä on tarjota ulkopuolinen, objektiivinen näkökulma ja samalla auttaa jäsentämään tilannekuvaa ja mahdollisia ratkaisuja. Työnohjaus on siis voimavara, jonka tarkoitus on edistää hyvinvointiaja työn tuottavuutta työpaikalla. Parhaat tulokset saavutetaan tukemalla ja rakentamalla yksilöiden jatiimien pystyvyyttä säännöllisenä arjen tukitoimena, jolloin myös yllättäviin kriiseihin reagoiminen yleensä helpottuu.

Kriisityö

Kriisityö on äkillisen, järkyttävän tapahtuman purkua. Kriisityö voi kohdistua yksilöön tai ryhmään. Erilaiset kriisit, esimerkiksi läheisen ihmisen kuolema tai onnettomuudet, ovat osa elämää. Kriiseihin sopeudutaan ja niistä toivutaan. Traumasta puhutaan, kun yksikön psyykkinen sietokyky ylittyy jonkin tapahtuman tai kriisin seurauksena.

Ihmiset reagoivat ja käsittelevät kriisejä yksilöllisesti. Yleensä kriisissä voidaan tunnistaa kuitenkin tietyt vaiheet. Alun sokkivaihe kestää joitain päiviä. Sokissa ihminen voi olla aivan rauhallinen, paniikissa tai lamaantunut. Sokkivaihetta seuraa viikoista kuukausiin kestävä reaktiovaihe, jonka aikana ihminen tiedostaa vähitellen tapahtuneen. Käsittelyvaiheessa tehdään varsinaista surutyötä tapahtuneeseen liittyen, tapahtunut hyväksytään. Käsittelyvaiheen jälkeen alkaa uudelleensuuntautumien: tapahtuma sulautuu osaksi omaa elämää.

Kriisityön tarkoitus on ehkäistä kriisin aiheuttamaa psyykkistä stressiä ja traumatisoitumista mahdollisimman tehokkaasti.

Defusing ja debriefing

Defusing eli purkukokous ja debriefing eli jälkipuinti tähtäävät äkillisten kriisi- ja vaaratilanteidenaiheuttaman psyykkisen stressin vähentämiseen. Defusing ja debriefing ovat ammattilaisten johtamaa,ryhmämuotoista toimintaa tilanteessa paikalla tai osallisena olleille henkilöille.

Defusing on purkukokous, jossa äkillinen, yllättävä vaara- tai kriisitilanne puretaan osallisten kanssaammattilaisen johdolla. Yleensä tähdätään mahdollisimman pikaiseen purkuun, ideaalisti heti tapahtumanjälkeen.

Debriefing on kriisi- tai vaaratilanteen läpikäyntiä jälkikäteen osallisten kanssa yleensä 1-4 tapaamiskerranaikana. Debriefing voidaan siis mieltää defusingin jatko-osana. Debriefingissä käydään läpi tiedossa olevatfaktat tapahtumaan liittyen. Kaikki osalliset voivat tuoda esiin omat kokemuksensa, näkemyksensä jatuntemuksensa tilanteeseen liittyen. Tilanne pyritään asettamaan kontekstiin ja sopiviin mittasuhteisiin. Lopuksi mietitään myös tarvittava jatkohoito.